Oheinen Mikko Rindellin twiitti on herättänyt paljon keskustelua. Miten näet tilanteen omassa työssäsi, tuleeko tapahtumaan jo 2016? Keskustelua aiheesta voi käydä kommenttikentässä.
Haaste on siinä, miten monimutkaiset ja monitahoiset sekä vaikeat asiat pureskellaan lyhyiksi ja helposti nielaistaviksi viesteiksi, ilman että some-keskustelusta tulee pelkkää oman viestin huutamista yleisen kohinan sekaan.
Vastustan viimeiseen saakka työ- ja henkilökohtaisen roolin sekoittamista. Tämähän johtaa äärimmäisessä tilanteessa siihen, että myös vapaa-aika pitää valjastaa työnantajan käyttöön. Harrastuksissa pitää painottaa työnantajalle mieluisia harrastuksia, joista saa kivoja blogikirjoituksia. Mihin yhdistyksiin voin kuulua? Voinko omana itsenäni olla vahvasti jotakin mieltä (esim. poliittisesti) tai kuulua tiukkasanaiseen etujärjestöön, vaikka työnantajani noudattaisi neutraalimpaa linjaa? Kuulostaa joltain muulta valtiolta kuin Suomelta...
Kirsi: Erittäin hyviä pointteja. Varsinkin Lynetin aloilla kokonaisuudet ovat sellaisia, että esim. Twitterin 140 merkin tilaan ei kovin kattavasti saada avattua vaikkapa viimeisimpiä tutkimustuloksia. Ennemmin näkisinkin vaikka tuon Twitterin reittinä luotettavan, ajankohtaisen ja mielenkiintoisen tiedon alkulähteille. Esimerkkinä vaikka hyvin otsikoitu, twiitattu linkki juuri valmistuneisiin tutkimustuloksiin. Tämä liittyy siis enemmänkin oman organisaation edustamiseen ja läsnäoloon digitaalisessa maailmassa kuin suurempien kokonaisuuksien käsittelyyn alustoilla.
Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa tiedon etsijä ei tee eroa asiantuntijaroolin ja vapaa-ajan roolin välillä Twitter- tilin tai Facebook- profiilin perusteella. Jos asiantuntija löytyy nimellä Twitteristä, Facebookista, LinkedInistä ja vaikkapa Instagramista, täytyy profiilien olla linjassa keskenään.
Tämän vuoksi olen hieman skeptinen erillisten työ- ja vapaa-ajan sometilien käyttämisessä. On erittäin todennäköistä, että tietoa etsiessä lukija kyllä löytää asiantuntijan molemmat roolit ja jos ne ovat ristiriidassa keskenään, syntyy hämmennystä ja epäluuloja. Oman "julkisuuskuvan" hallinta ja kanavien valinta on tässä suuressa merkityksessä. Esim. LinkedIn ja Twitter ovat hyviä välineitä työhön liittyvän materiaalin jakoon ja verkoston muodostamiseen, kun taas esim. Instagram ja Facebook painottuvat enemmän vapaa-aikaan. Mutta tosiaan, varovainen ja johdonmukainen täytyy olla tietoa jakaessa missä tahansa kanavassa.
Haaste on myös siinä, miten aktiivinen mediaosallistuminen resurssoidaan. Aktivisuus toisaalla on väistämättä pois muista hommista. En usko, että kaikkien (hyvienkään) työntekijöiden on oltava yhtä aktiivisia. Roolien jako on suositeltavaa/välttämätöntä.
Tämäkin on hyvä pointti. Jos johonkin some- kanavaan lähdetään mukaan, on päivitystiheyden oltava kunnollinen. Muuten seuraajien kiinnostavuus lopahtaa ja kanava muuttuu hyödyttömäksi.
Toisaalta esim. juuri Twitter on kanava jossa informaatiota jaetaan kevyellä ja nopealla tavalla. Linkin jakaminen tai ajankohtaisesta asiasta tiedottaminen voidaan hoitaa alkukankeuden hävittyä 5min. aikaa vaativan twiittauksen muodossa, jolloin resursointiin ei tarvitse panostaa kovinkaan paljoa. Toki Twitterin aktiivinen seuranta ja vuorovaikutuksessa oleminen vaatii ajoittain panostuksia, mutta oikein tehtynä tuota voisi verrata puhelimeen vastaamiseen. Ei vaadi jatkuvaa päivystystä, mutta vastaamme silti sen soidessa :)
Haaste on siinä, miten monimutkaiset ja monitahoiset sekä vaikeat asiat pureskellaan lyhyiksi ja helposti nielaistaviksi viesteiksi, ilman että some-keskustelusta tulee pelkkää oman viestin huutamista yleisen kohinan sekaan.
VastaaPoistaVastustan viimeiseen saakka työ- ja henkilökohtaisen roolin sekoittamista. Tämähän johtaa äärimmäisessä tilanteessa siihen, että myös vapaa-aika pitää valjastaa työnantajan käyttöön. Harrastuksissa pitää painottaa työnantajalle mieluisia harrastuksia, joista saa kivoja blogikirjoituksia. Mihin yhdistyksiin voin kuulua? Voinko omana itsenäni olla vahvasti jotakin mieltä (esim. poliittisesti) tai kuulua tiukkasanaiseen etujärjestöön, vaikka työnantajani noudattaisi neutraalimpaa linjaa? Kuulostaa joltain muulta valtiolta kuin Suomelta...
Kirsi: Erittäin hyviä pointteja. Varsinkin Lynetin aloilla kokonaisuudet ovat sellaisia, että esim. Twitterin 140 merkin tilaan ei kovin kattavasti saada avattua vaikkapa viimeisimpiä tutkimustuloksia. Ennemmin näkisinkin vaikka tuon Twitterin reittinä luotettavan, ajankohtaisen ja mielenkiintoisen tiedon alkulähteille. Esimerkkinä vaikka hyvin otsikoitu, twiitattu linkki juuri valmistuneisiin tutkimustuloksiin. Tämä liittyy siis enemmänkin oman organisaation edustamiseen ja läsnäoloon digitaalisessa maailmassa kuin suurempien kokonaisuuksien käsittelyyn alustoilla.
PoistaNykyisessä informaatioyhteiskunnassa tiedon etsijä ei tee eroa asiantuntijaroolin ja vapaa-ajan roolin välillä Twitter- tilin tai Facebook- profiilin perusteella. Jos asiantuntija löytyy nimellä Twitteristä, Facebookista, LinkedInistä ja vaikkapa Instagramista, täytyy profiilien olla linjassa keskenään.
Tämän vuoksi olen hieman skeptinen erillisten työ- ja vapaa-ajan sometilien käyttämisessä. On erittäin todennäköistä, että tietoa etsiessä lukija kyllä löytää asiantuntijan molemmat roolit ja jos ne ovat ristiriidassa keskenään, syntyy hämmennystä ja epäluuloja. Oman "julkisuuskuvan" hallinta ja kanavien valinta on tässä suuressa merkityksessä. Esim. LinkedIn ja Twitter ovat hyviä välineitä työhön liittyvän materiaalin jakoon ja verkoston muodostamiseen, kun taas esim. Instagram ja Facebook painottuvat enemmän vapaa-aikaan. Mutta tosiaan, varovainen ja johdonmukainen täytyy olla tietoa jakaessa missä tahansa kanavassa.
Haaste on myös siinä, miten aktiivinen mediaosallistuminen resurssoidaan. Aktivisuus toisaalla on väistämättä pois muista hommista. En usko, että kaikkien (hyvienkään) työntekijöiden on oltava yhtä aktiivisia. Roolien jako on suositeltavaa/välttämätöntä.
VastaaPoistaTämäkin on hyvä pointti. Jos johonkin some- kanavaan lähdetään mukaan, on päivitystiheyden oltava kunnollinen. Muuten seuraajien kiinnostavuus lopahtaa ja kanava muuttuu hyödyttömäksi.
PoistaToisaalta esim. juuri Twitter on kanava jossa informaatiota jaetaan kevyellä ja nopealla tavalla. Linkin jakaminen tai ajankohtaisesta asiasta tiedottaminen voidaan hoitaa alkukankeuden hävittyä 5min. aikaa vaativan twiittauksen muodossa, jolloin resursointiin ei tarvitse panostaa kovinkaan paljoa. Toki Twitterin aktiivinen seuranta ja vuorovaikutuksessa oleminen vaatii ajoittain panostuksia, mutta oikein tehtynä tuota voisi verrata puhelimeen vastaamiseen. Ei vaadi jatkuvaa päivystystä, mutta vastaamme silti sen soidessa :)